Kati Sarvela

16.8.2026

‍

Mitä jos asennoituisimme triggereihimme pelon sijaan uteliaisuudella?

Triggeri ei ole merkki siitä, että olet rikki. Se on sisäinen majakka. 🕯️❤️

‍

Kun yhdistetään Janina Fisherin ja Jan Winnhallin ajattelua, triggerit saavat aivan uuden, myötätuntoisen merkityksen. Ne ovat meissä olemassa muistuttajina niistä minätiloista, jotka tarvitsevat apuamme juuri nyt. Triggerit ovat voimakkaita menneitä puolia itsestämme, kadonneita minätiloja kokemuksineen ja kehollisine reaktioineen, jotka ovat jääneet ajassa ja paikassa odottamaan integroitumista osaksi elämämme tarinaa.

Kehittämässämme TIPP-viitekehyksessä (Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka, Sarvela & Katajamäki) yksi tärkeimmistä oivalluksista on tämä:

Kun opimme näkemään vaikeat minätilamme selviytymisviisautena (Janina Fisher), meidän ei tarvitse mennä niiden taustalla olevan (usein kipeän tai pelottavan) tarinan yksityiskohtiin. Pitkään ajateltiin, että toipuminen vaatii menneisyyden kauheuksien uudelleenelämistä. Nykyinen ymmärrys sanoo toisin: yksityiskohtien kaivaminen ei ole yleensä välttämätöntä, ja se voi jopa uudelleen traumatisoida.

Huomattavasti eheyttävämpää on:

1️⃣ Tunnistaa kehollinen reaktio tässä hetkessä ja maadoittaa itsensä.  

2️⃣ Tuoda itsemyötätuntoa reaktion takana olevaa minätilaa ja sen alkuperäistä tehtävää kohtaan: ”Miten tämä tila yritti suojella minua silloin ennen?”

Kun tiedostamme arvostavasti minätilamme ja tutustumme niihin, kohdaten itsemme itsemyötätunnolla, voimme siirtää katseemme uhriutumisesta selviytymiseen ja häpeästä itseymmärrykseen. Itsemyötätunto toki vaatii usein pitkäjänteisyyttä – se ei ole aina helppoa; sen kehittymiseen tarvitsemme tukea.

Itsementalisaatiotaidoilla (tunnistamalla eri minätilamme ja niiden roolit) sekä itsemyötätunnolla voimme palauttaa vapaan energian virtauksen kehoomme. Kun olemme tässä minätilojen virtaavassa olemuksessa, mahdollistuu terve uteliaisuus, luottamus, levollisuus, myötätunto, luovuus, selkeä ajattelu ja aidon yhteyden kokemus muihin (Richard Scwartz).

Triggeri tuntuu epämiellyttävältä, jopa ahdistavalta. Olo voi kuitenkin helpottua, kun tiedostat sen olevan kutsu tulla nähdyksi ja kuulluksi – kutsu kohdata haavoitettujen puoliesi selviytymisviisaus, jotta voit palata sisäisen viisautesi tilaan. Parhaimmillaan se kertoo, että sinulla on tässä hetkessä enemmän turvaa ja viisautta auttaa itseäsi kuin silloin, kun haavoittava kokemus syntyi alun perin.

Miten organisaatiossasi tai työssäsi kohdataan ihmisen voimakkaan toksisen/traumaattisen stressin reaktiot – ongelmina vai unohdettuina viisauksina?

‍

Lähteet

Asgarizadeh A, Shoumali R, Tahan M. The common structure of mentalizing. PLoS One. 2025 Sep 26;20(9):e0332722. doi: 10.1371/journal.pone.0332722. PMID: 41004467; PMCID: PMC12469391.

Fisher, J. (2017). Healing the Fragmented Selves of Trauma Survivors: Overcoming Internal Self-Alienation. Routledge.

Winhall, Jan. (2021). Treating Trauma and Addiction with the Felt Sense Polyvagal Model: A Bottom-Up Approach. Routledge.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin