Kati Sarvela

30.7.2026

‍

Kuka sinun suvussasi tai yhteisössäsi uskaltaa sanoa: ”Tämä päättyy minun kohdallani”?

Perheterapiassa käytetään termiä ”transitional character” – suomeksi voisimme puhua ylisukupolvisen ketjun katkaisijasta tai suunnanmuuttajasta. Hän on se perheen tai yhteisön jäsen, joka ottaa tietoisesti kantaakseen työn katkaista ja muuttaa sukupolvelta toiselle siirtyviä haitallisia malleja sekä perheissä että organisaatioissa.Kuten Prentis Hemphill niin kauniisti kirjoittaa kirjassaan What It Takes To Heal: ”Meistä tulee niitä, keitä olemme osittain siksi, että perhejärjestelmä on muovannut meitä. Mutta meistä voi tulla vielä enemmän oma itsemme, kun katsomme mistä olemme tulleet, mihin haluamme mennä, ja alamme muuttaa tulevaisuuttamme.”Traumainformoidun lähestymistavan vahvistamisen kaikkein keskeisimpänä tavoitteena yksilötasolla on juuri tämä: että mahdollisimman monesta meistä tulisi suunnanmuuttaja.

Tämän oman mielen integraatiotyön seuraamukset eivät rajoitu vain oman ydinperheen dynamiikkaan. Kun laajennamme katsetta, huomaamme, että yhteiskunnalliset ilmiöt – kuten syrjintä, rasismi ja rakenteellinen väkivalta – ovat nekin laajemman mittakaavan traumatiivistymistä nousevia ilmiöitä; kollektiivista traumaa ja automaattisia suojautumismalleja, jotka siirtyvät eteenpäin hermostoissa, yhteisöissä ja instituutioissa sukupolvelta toiselle. Suunnanmuuttajat voivat muuttaa systeemin tasapainoa kohti toipumiskulttuuria.Kun ihminen tunnustaa oman ja yhteisönsä haavoittuvuuden, alkaa säädellä hermostoaan ja tehdä integraatiotyötä, hän ei tee sitä siis ensisijaisesti itseään varten. Hän tekee sitä kaikille niille, jotka ovat hänen ympärillään ja tulevat hänen jälkeensä.Suunnanmuuttajana oleminen vaatii valtavaa rohkeutta, sillä se tarkoittaa usein sitä, että joutuu kantamaan suvun tai yhteisön tiedostamatonta, vielä sanoittamatonta kipua, jota muut eivät ole suostuneet kohtaamaan. Se on vaativaa ja joskus yksinäistäkin työtä. Mutta se on myös suurin myötätunnon ja rakkauden teko, jonka voimme tehdä.Kun löydämme takaisin kehoturvaan ja opimme säätelemään itseämme, emme vain paranna itseämme – me muutamme historian suunnan. Meistä tulee eläviä siltoja menneisyyden traumojen ja tulevaisuuden toipumisen ja vapauden välillä.

Oletko sinä tunnistanut itsessäsi tai ympärilläsi tällaisen ketjunkatkaisijan ja suunnanmuuttajan roolin?

Lähteet

Prentis Hemphill, (2024). What It Takes to Heal - How Transforming Ourselves Can Change the World, Penguin Random House UK.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin