3. NORMAALIUDEN MYYTIN PURKAMINEN.

Gabor Maté kirjoittaa (The Myth of Normal, 2022): Nykyinen lääketieteellinen paradigma, joka juontuu näennäisesti tieteellisestä suuntauksesta ja muistuttaa enemmän ideologiaa kuin empiiriselle tiedolle rakentuvaa suuntausta, tekee kaksinkertaisen virheen. Se pelkistää monimutkaiset tapahtumat niiden biologiaan, erottaa mielen kehosta ja käsittelee lähes yksinomaan jompaa kumpaa niistä. Se ei arvosta niiden olennaista yhtenäisyyttä. Tämä puute ei mitätöi lääketieteen kiistattomasti hienoja saavutuksia eikä tahraa niin monien, sitä harjoittavien ihmisten hyviä aikomuksia, mutta se rajoittaa vakavasti sitä hyvää, mitä lääketiede voisi ihmiskunnalle tuottaa.

Kyllä - lääketieteilijät tarvitsevat uudenlaista ihmiskuvaa, ja näen, että tällä hetkellä elämme murroksessa asian suhteen. On ansioituneita lääkäreitä (niin kuin vaikkapa Judith Hermans, Sandra Bloom, Daniel Siegel, Gabor Maté ja Bessel van der Kolk), jotka edustavat uutta tieteellistä maailmankuvaa. Samanaikaisesti on liian paljon edelleen lääketieteen harjoittajia, jotka jatkavat yksisilmäisiä tapaansa katsoa sairauksia. Nämä vanhoilliset epäterveet vallankäytön rakenteet näyttävät tukevan edelleen tällaisia toimintatapoja.

Kouluttaessani olen valitettavan paljon kuullut, että lääkärien asenteet ja omat egoistiset valtapyrkimykset ovat liian usein palveluiden suurin integroitumiseen este. Lukuisia poikkeuksia tietysti on meilläkin täällä Suomessa. Esimerkiksi verkostossamme on monta lääketieteen ammattilaista, jotka ovat ylittäneet vanhan maailmankuvan ja kykenevät oivallusta tuottavaan dialogiseen suhteeseen eri ammattilaisten kanssa. Hoitajien kohdalla näen tilanteen paljon optimistisemmin. Hoitotieteissä on tietysti jo pitkään perustettu ajattelu laajempaan tieteelliseen maailmankuvaan.

Toivoisin itse, että tulevaisuuden hyvinvointialueita rakentaessa CV:n pituuden rinnalla arvioitaisiin aina myös ammattilaisten kykyä monialaiseen yhteistyöhön, mikä edellyttää kykyä ylittää oman tieteellisen maailmankuvan rajat. Lisäksi lääketieteen epäterveet kilpailulle ja hierarkioille rakentuvat rakenteet tulisi ottaa tarkastelun ja korjaavien toimenpiteiden kohteiksi. Joskus hyvätkin hankkeet tyssäävät siihen, että he, joilla on valtaa, näkevät toiminnan oman egonsa uhkana, ja torppaavat niitä tämän vuoksi. Toivoisin myös, että lääketieteen koulutuskin otettaisiin tarkastelun kohteeksi. On tutkimusta siitäkin, että lääketieteen opiskelijoilla Yhdysvalloissa telomeerit (DNA-jakso kromosomin päässä, joka on tekemisessä vanhenemisen kanssa), lyhenevät nopeammin kuin muiden alojen opiskelijoilla (Rikotut 2019). Eli jo lääketieteellisessä koulutuksessa näyttää olevan stressitekijöitä, jotka haittaavat ammattilaisten omaa terveyttä ja hyvinvointia. Tämä on melkoisen nurinkurista.

Traumainformoitu työote on eräs mahdollinen tie uuteen paradigmaan. Siinä tunnistamme normaaliuden myytit sekä tunnustamme kaiken elämän haavoittuvuuden ja myötätunnon tärkeän merkityksen yhteisen ihmisyytemme kokemisessa.

‍

#traumainformoitu #normaali #ihmisyys #systeemisyys #hyvinvointi #laaketiede

Lähteet

Mate, G., & Mate, D. (2022). The Myth of Normal. Trauma, illness and healing in a toxic culture. Ebury Publishing.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.