.jpg)
.jpg)
Kati Sarvela
22.11.2026
Seuraan psykiatri Bandy Leen opetuksia ("Resilience and Strength in a Time of Global Violence") YouTubessa. Myös hänen blogikirjoituksensa rakenteellisesta väkivallasta ja epäpätevästä johtajuudesta osuu suoraan traumainformoidun ajattelun ja hermostollisen ymmärryksen ytimeen.
Norjalainen sosiologi Johan Galtung määritteli rakenteellisen väkivallan yhteiskunnan rakenteisiin sisäänrakennetuksi esteeksi ihmisen perustarpeiden toteutumiselle. Se näkyy eriarvoisuutena terveydessä, varallisuudessa ja osallisuudessa. Se tuottaa kärsimystä ja tappaa paljon enemmän ihmisiä kuin lähisuhdeväkivalta.
Bandy Lee kuvaa osuvasti, miten rakenteellinen väkivalta ja epäpätevä johtajuus muodostavat toisiaan ruokkivan noidankehän:
1 Eriarvoisuus luo kroonista turvattomuutta
Kun suuret ihmisryhmät kokevat osattomuutta ja vieraantumista, kollektiivinen stressitaso nousee. Traumainformoidusta näkökulmasta tiedämme, mitä krooninen uhka ja turvattomuus tekevät ihmisen hermostolle: kyky harkintaan ja yhteistyöhön kapenee, ja tilalle astuvat selviytymismoodit.
2 Stressaantunut turvaton mieli
...etsii herkästi toistoa: se hakee itselleen "vahvaa, alistavaa johtajaa". Kollektiivisen stressin ja epävarmuuden keskellä ihmiset taantuvat. Tarvitsemansa tasa-arvoisuutta edistävän johtajan sijaan he hakevat alitajuisesti autoritaarista alistajaa viisaan sijaan. Tähän tilaan astuvat narsistiset ja manipuloivat johtajat, jotka hyödyntävät ihmisten tyydyttämättömiä tarpeita ja kaunaa sekä tarjoavat kansalle syntipukkeja rakenteellisten ongelmien korjaamisen sijaan.
3 Valta syventää rakenteellista väkivaltaa
Valtaan päästyään alistavat, kaunaa ruokkivat johtajat murentavat instituutioita, heikentävät vastuullisuutta ja ohjaavat resursseja yhä enemmän harvoille. Tämä syventää eriarvoisuutta entisestään – ja näin noidankehän ruokkiminen jatkuu.
Pahoinvoinnin noidankehän katkaiseminen on kiireellistä – se on ehdottomasti myös demokratian puolustamista. Se vaatii korjausliikettä kahdella tasolla samanaikaisesti:
🔹 Rakenteissa
Eriarvoisuuden vähentämistä, luottamuksen palauttamista ja tiedonvälitystä, jossa ei tietoisesti ruokita pelkoja ja vihaa.
🔹 Johtajuudessa
Vastuullisuuden, myötätunnolle ja palvelemiselle rakentuvan etiikan vaatimista – jotta valtaan nousee ihmisiä, jotka hoitavat kollektiivisia haavoja niiden hyväksikäyttämisen sijaan.
Yhteiskuntien on parannettava sekä rakenteensa että psyykeensä.
Se, mistä pidän Bandy Leen puheissa erityisesti on se, että hän nostaa toistuvasti esille kumppanuudessa tapahtuvan yhteistyön, viisauden, myötätunnon ja rakkauden korjaavuuden. Meidän ei tarvitse antaa traumatisoituneiden narsistien johtaa kansakuntia.
Suosittelen tutustumaan Bandy Leen blogiin ja katsomaan hänen videoitaan aiheesta.
#traumainformoitu #johtajuus #psykologia #yhteiskunta #resilienssi #turvallisuus #bandylee
Lee Bandy (2026), Salzburg Global, https://www.salzburgglobal.org/newsroom/latest-news/structural-violence-and-unfit-leadership
Lee Bandy, (2026), Resilience and Strength in a Time of Global Violence videoiden sarja, Youtube-kanava: World Mental Health Coalition, https://www.youtube.com/@dangerouscasenow2523
Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com
Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin
A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!
bold-italic
.jpg)
Norjalainen sosiologi Johan Galtung määritteli rakenteellisen väkivallan yhteiskunnan rakenteisiin sisäänrakennetuksi esteeksi ihmisen perustarpeiden toteutumiselle. Se n

Eriarvoisuutta ei vähennetä kohtelemalla kaikkia samalla kaavalla, vaan asettamalla kaikkein huonoimmassa asemassa olevien tarpeet etusijalle. Tutkimusnäyttö osoittaa kii

Minkälaisia asioita traumainformoidussa systeemisessä tiedon ekologiaa tukevassa muutoksessa tulisi ottaa huomioon?