SEURAAVAT ajatukseni ovat nousseet peilaamalla Bessel van der Kolkin ajatuksia omiini.

Trauma johtaa kyvyttömyyteen tunnistaa mitä sisälläsi tapahtuu. Niin kauan kun sinulla ei ole suhdetta kehomieleesi (=kykyä kaksoistietoisuuteen), et ole kapteeni aluksessasi. Aivojen ohjauskeskuksen, etuotsalohkon, täytyy olla aktiivInen,  jotta kykenet tähän suhteeseen. Kaikki terapia on Bessel van der Kolkin mukaan turhaa, mikäli et kykene tunnistamaan mitä sisälläsi tapahtuu. Vertauskuvallisesti ajatellen siis aluksessasi ei ole kapteenia, vaan tunneaivosi heittelevät alustasi elämän merellä ja samalla valitettavasti usein myös läheisiäsi.  

Kanssasäätely on peilisolujärjestelmän hyväksi käyttämistä yhteisöllisessä ja yksilöllisessä hyvinvoinnissa. Kun toinen ihminen vaikkapa suuttuu, et anna viedä itseäsi samaan tilaan, vaan ihan vaan tunnistat, että "hupsista heijaa" toinen ihminen taitaa olla nyt vihainen. Sinun laivassasi voi olla siis kapteeni, joka häneltä puuttuu. Ihanteellisessa tilanteessa vihainen ihminen rauhoittuu, kun hän peilisoljen kautta löytää vakautensa toisen ihmisen rauhallisuudesta. Tämä kun tapahtuu riittävän usein, hänenkin vakautensa lisääntyy ja hän kasvattaa oman kapteeninsa. Tätä ilmiötä voimme hyödyntää sekä terapiassa että terapeuttisessa suhteessa, jossa tarjoamme toinen toisellemme luonnollisia korjaavia kokemuksia.

Vakauttamisen merkitys

Traumaterapian ensimmäinen vaihe on vakauttaminen. Tämän ei välttämättä tarvitse tapahtua pelkästään terapiassa, vaan kaikki ihmiset, jotka ovat “oman aluksensa kapteeneja”, voivat vakauttaa toinen toisiaan psykososiaalisesti. Toisille kasvaa kapteeni laivaan otollisen perimän tukemana ja turvallisissa lapsuuden olosuhteissa. Jos kapteenia et löydä aluksestasi, voit kouluttaa hänet esimerkiksi mindfulness-harjoittelulla ja erinäisillä somaattisilla eli kehoruumiillisilla (esimerkiksi meditaatio, jooga, chiqong) harjoituksilla, joiden tukemana opit olemaan turvassa omassa kehossasi. Tarvitset myös kanssasäätelijöitä, esimerkiksi lähisuhteista ja vertaisryhmistä. Toki aina tämä ei riitä, joskus tarvitaan terapiaa ja ehkä hyödyt lääkityksestäkin.

Vakauden harjoittelu aloitetaan traumainformoidussa lähestymistavassa jo vanhemmuutta tukemalla ja varhaiskasvatuksessa. Erityisen tärkeää tämä on turvattomina aikoina, kuten pandemia-ajan stressaavissa jälkimainingeissa. On järjen vastaista, että mielenterveys- ja sosiaalityön palvelut koskaan pystyvät vastamaan yksin vakauden tarpeisiimme. Tarvitsemme vakauttavia luonnollisia traumainformoituja yhteisöjä, joissa ymmärrämme ulkoisten vakauttavien tekijöiden merkityksen hyvinvoinnissamme ja terveydessämme.

Traumainformoidun lähestymistavan tavoite

Kun maksimoimme turvaa kansalaisten itsesäätelytaitoja vahvistamalla, minimoimme turvattomuutta ja väkivaltaa. Tällöin kapteenittomat laivat eivät lähde ohjaamaan yhteisöjämme ja yhteiskuntaa. Pidän traumainformoidun lähestymistavan tavoitteena, että luomme yhteisöistä yhä enemmän paikkoja, joissa on aluksia, joita ohjaa kapteenit, eikä merellä holtittomasti vaeltavat alukset. Kollektiivisesti, ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta,  pidän tärkeänä, ettei politiikassa "aluksia ilman kapteenia" päästetä ohjaamaan yhteiskuntaamme. Minulle on aivan sama, mistä puolueesta henkilö tulee, kunhan hänen laivaansa ohjaa kapteeni ja hän kykenee filtteröimään ihanteellisesti todellisuuden kaikkia näkökulmia, ilman että lapsuuden tyydyttämättömistä tarpeista nouseva tunnistamaton pelko tai viha (tunneaivot tai liskoaivot) ohjaavat, usein tahattomasti, hänen käyttäytymistään. Traumainformoidun työotteen koulutus pitäisi olla päättäjillä itsestäänselvyys, jotta lisäämme myötätuntoa, kanssasäätelyä ja vähennämme polarisaatiota.

Miltä näyttää kapteeniton laiva eli C-PTSD (monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö): Henkilöllä on vireystilojen säätelyongelmia (ylivireys, lamaannus), keskittymishäiriöitä, negatiivinen minäkuva, vaikeuksia säädellä erinäisiä käyttäytymisen impulsseja; hänellä voi olla aggressiivista käyttäytymistä ja erinäistä riskikäyttäytymistä, kuten päihteiden käyttöä.

Henkilökohtaisesti en ole ollut nuorena erityisemmin vakaa ihminen. Tunnistan, että minulla on ollut runsaasti noita C-PTSD-oireita. Elämänkaareni aikana vakauteni on lisääntynyt luonnollisten korjaavien kokemusten kautta ja toki myös terapia-alan koulutuksista olen löytänyt vertaisia ja työkaluja itsesäätelyyn. On mukava huomata parisuhteessakin, että nykyään pääsääntöisesti meistä jompikumpi on kehoturvassa, "kapteeni laivassansa", jolloin erimielisyytemme eivät enää herkästi eskaloidu. Suhteemme alkuaikoina meillä oli molemmilla kapteeni hukassa samanaikaisesti, mikä tuotti tarpeetonta draamaa suhteeseemme.

Ajattelen, että tärkeä osa leimojen poistamista riippuvuuksista ja mielenterveysongelmista on se, että tunnustamme kaiken elämän haavoittuvuuden. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän keskeneräisiä.

#laivankapteeni #vakauttaminen #itsesäätely #traumainformoitutyöote

‍

Lähteet

van der Kolk, B. (2021). "How Body Keeps the Schore. Bessel van der Kolkin koulutusmateriaali, PESI.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.