Kulttuurimuutokset ihmissysteemeissä ovat aina pitkiä ja hitaita dynaamisia prosesseja, joten muutokselle kannattaa antaa aikaa. Joskus sanotaan, että isot laivat kääntyvät hitaasti ja kulttuurimuutoksissa se todella pitää paikkansa. Todellinen kehitys ja kulttuurin muutos ei etene lineaarisesti vaiheittain kuten seuraavaksi selkeyden vuoksi esitän. Sen sijaan kehittyminen on systeeminen prosessi, joka sisältää kaiken aikaa piirteitä kaikista esitetyistä vaiheista.

Edellisessä blogissa Kohti traumainformoitua organisaatiokulttuuria Osa 1. kuvasin muutosta ja sen vaiheita kokonaisuutena. Lisäksi kuvasin muutosta usein edeltävää esikoulua, jossa luodaan rakenteita oppimiselle ja muutokselle. Tässä kirjoituksessa avaan kutakin kehitysvaihetta tarkemmin.  

Vaihe 1. Traumatietoisuus

Muutosmatka alkaa tietoisuuden avartamisella. Henkilöstölle tarjotaan tietoa esim. koulutuksen avulla traumainformoidusta kulttuurista, traumoista ja niiden vaikutuksesta työssä sekä tietysti terveen organisaatiokulttuurin toimintatavoista. Olen käynyt Sandra Bloomin Turvapaikka-mallia ja sen keskeisiä terveen kulttuurin käytäntöjä läpi youtube-videolla Terve organisaatiokulttuuri – Turvapaikkamalli, Sandra Bloom. Terveessä organisaatiokulttuurissa on kyse erityisesti terveistä ja turvallisista kiintymyssuhteista hyvinvoinnin kivijalkana niin siellä työpaikalla kuin muutenkin.

Matka traumainformoiduksi organisaatioksi on jokaisen työntekijän henkilökohtainen itsetuntemus- ja kehityspolku, jonka kuluessa tutustutaan omaan elämänhistoriaan ja sen tarinaan, omaan arvomaailmaan, ihmiskäsitykseen sekä oman elämän ja elämänhistorian ihmissuhteisiin. Lisäksi aletaan harjoitella käytännössä tervettä kulttuuria sekä turvaa luovia ja ylläpitäviä toimintatapoja. Oman toiminnanohjauksen ja turvaa luovien käytäntöjen oppiminen ja soveltaminen edellyttää henkilöstöltä tietoisuustaitojen sekä itsesäätely- ja kanssasäätelytaitojen omaksumista. Oppimista voidaan tukea koulutuksen lisäksi esim. työnohjauksella, valmennuksella tai erilaisilla ryhmäinterventioilla kuten toiminnalliset ja kokemukselliset oppimisryhmät tai dialogiset keskusteluryhmät.

Vaihe 2. Traumasensitiivisyys

Traumasensitiivisessä vaiheessa organisaatiossa aletaan pikkuhiljaa ymmärtämään, että me kaikki ihmiset olemme samassa inhimillisyyden veneessä, emmekä koskaan voi tietää ulkopuolelta, mitä toisen elämänhistoriaan sisältyy tai mitä hän juuri nyt käy läpi.  Organisaatiossa aletaan lisäksi ymmärtämään, että meissä itsessä tai muissa ihmisissä ei olekaan mikään vikaa vaan kyse on siitä, mitä meille on elämänhistorian aikana tapahtunut ja miten olemme sen kaiken kokeneet. Tämän oivaltamisella on merkittävä vaikutus siihen tapaan, jolla kohtaamme muita ihmisiä.

Traumasensitiivisessä vaiheessa organisaatiossa on tehty työympäristöön muutoksia ja turvallisuuden ilmapiirin luominen on jo hyvällä alulla. Lisäksi koko henkilöstö on tässä vaiheessa koulutettu ja se osaa huomioida työssä omat ja muiden toipumiseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Lisäksi henkilöstölle on kehittynyt yhteinen visio organisaation päämääristä ja tavoitteista sekä kyky nähdä organisaation ydintoiminta ja palvelut kokonaisvaltaisesti.

Tärkeä oppiminen tässä kehitysvaiheessa liittyy henkilöstön kykyyn valtaannuttaa ja voimaannuttaa itseään ja muita kuten esim. asiakkaita. Organisaation ollessa traumasensitiivisessä vaiheessa, omaan toimintaan tulee lisää myötätuntoa, empatiaa ja sydänyhteyttä, joka luo kanavan itseen ja muihin (Siegel 2021, 2024). Voit halutessasi kuunnella lisää sydänyhteydestä Kati Sarvelan ja Minna Katajamäen Spotify-podcastissa Tippiä kaikille, jossa he avaavat traumainformoitua lähestymistapaa positiivisen pedagogiikan valossa.

Vaihe 3. Traumaresponsiivisuus

Traumainformoidun muutoksen kolmantena kehitysvaiheena on tunnistettu traumaresponsiivisuuden vaihe. Responsiivisuudella viitataan traumaan reagoivaan kokonaisjärjestelmään eli organisaatioon ihmissysteeminä, jossa tunnistetaan traumojen vaikutus ihmisten välisessä kanssakäymisessä niin kollegiaalisissa kohtaamisissa kuin asiakaskohtaamisissa ja osataan reagoida myös haastavissa tilanteissa resilienssiä ja voimavaroja vahvistavalla tavalla. Resilienssiä ja voimavaroja rakentava kohtaaminen edellyttää, että meillä on turvallinen olo toisen ihmisen kanssa. Jotta tämä mahdollistuisi tarvitsemme oman käyttäytymisen ohjauksessa itsetuntemusta sekä sosiaalista ja eettistä kyvykkyyttä.

Ihmisten väliset kohtaamiset ovat ainutkertaisia. Se kokemus, joka syntyy ihmisten kohdatessa toisiaan rakentaa ihmistenvälisiä suhteita ja pysyvämpää toimintakulttuuria. Vuorovaikutuksesta väitellyt tohtori Sari Kuusela (2023) sanoo osuvasti kirjassaan Vaikutuksen alaisena, että vuorovaikutus on peruuttamatonta. Jokainen kohtaaminen jättää meihin itseen sekä toiseen kokemuksellisen jäljen, josta olemme eettisesti vastuussa.

Vaihe 4. Traumainformoitu organisaatio

Traumainformoidun kulttuurimuutoksen neljännessä vaiheessa organisaatiosta on pikkuhiljaa kehkeytymässä traumainformoitu. Keskeisin traumainformoidun työpaikan tunnusmerkki on jokaisen työntekijän turvan kokemus, jonka seurauksena syntyy kollektiivisesti ja kokonaisvaltaisesti turvallinen työilmapiiri. Turvan lisäksi traumainformoitu kulttuuri on yhteistoiminnallista, joustavaa ja jatkuvasti ihmistenvälisessä toiminnassa uudistuvaa. Sandra Bloom (2023) on kuvannut tuoreessa artikkelissaan traumainformoitua kulttuurimuutosta paradigmamuutoksella, joka tapahtuu erityisesti osallistujien mielen malleissa ja -maisemassa, syvissä uskomuksissa ja asenteissa sekä siinä tavassa, miten maailman ymmärretään toimivan.

Traumainformoidun kulttuurin neljännessä muutosvaiheessa organisaation henkilöstö on traumatietoinen, osaa toimia traumasensitiivisesti sekä huomioi traumat omassa toiminnassaan ja esimerkiksi asiakastyössä. Henkilöstö on herkistynyt huomaamaan traumojen vaikutuksen ihmisten välillä ja osaa toimia palauttavalla sekä omia ja muiden voimavaroja rakentavalla tavalla haastavissakin tilanteissa. Traumainformoitu kulttuuri edellyttää jatkuvaa tietoista ylläpitoa ja hyvän tahdon vaalimista omassa toiminnassa.

‍

Iloa ja toivoa -koulutusverkosto tarjoaa erimittaisia lähi- ja etäkoulutuksia muutoksen aloitukseen ja toteutukseen. Teemme myös asiakkaan kanssa yhteistyössä kunkin organisaation tarpeisiin sovitettuja pidempiä koulutuksia ja voimme työskennellä muutoshankkeissa traumainformoidun muutoksen tukena. Voit tutustua koulutuksiimme verkkosivullamme iloajatoivoa.fi

‍

Lähteet

Bloom, S. (2023). A Biocratic Paradigm: Exploring the Complexity of Trauma-Informed Leadership and Creating PresenceTM. Article. Behav. Sci. 2023, 13,355. https://doi.org/10.3390/ bs13050355

Kuusela, S. Vaikutuksen alaisena. Eli kuinka ihmiset ympärillämme vaikuttavat kaikkeen, mitä teemme. Into.

Sarvela, K. (2020). Traumainformoidun hoivan taustaa. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books. (13–31.)

Sarvela, K. (2020). Hyviä tapoja omaksumassa - malleja maailmalta. Teoksessa Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.) Yhteinen kieli – traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books. (32-63.)

Siegel, D. (2021). Interpersonal Neurobiology From the Inside Out. A Brief Overview of a Consilient Approach to Personal, Public, and Planetary Flourishing. Teoksessa Siegel, D. J., Schore, A. N., & Cozolino, L. Interpersonal neurobiology and Clinical Practice. WW Norton Co.

Siegel, D. (2024). Social-Emotional Learning from the Inside Out with Dr. Daniel Siegel. Youtube-video. Haettu 12.7.2024. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=1jfX0MAl990

Wall, L., Higgins, D. & Hunter, C. (2016). Trauma-informed care in child/family wellfare services. CFCA paper no 37. Child Family Community Australia.

Youtube. (2024). Traumainformoidun organisaatiokulttuurin kasvuprosessi. Youtube.Yhteinen kieli – Traumainformoitu kulttuuri. Haettu 11.7.2024. https://youtu.be/ORqo0BStuCY  

Kirjoittaja

Päivi Kousa toimii työyhteisökehittäjänä Uudellamaalla toiminimellään Internal Dialogue. Hän on erikoistunut työntekijälähtöisen, uuden ajan turvallisen ja inhimillisen työkulttuurin tukemiseen ja kehittämiseen. Päivi toimii myös Iloa ja toivoa -verkostossa kouluttajana. Saat Päiviin yhteyden sähköpostitse paivi(at)ihminenihmiselle.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.