Kärsitkö kanssasäätelyn vajeesta

Minkälainen vaikutus kansanterveyteen mahtaisi olla sillä, että loisimme uuden diagnoosiluokan, joka olisi nimeltään ”Krooninen kanssasäätelyn vaje”? Mielestäni tätä tarvittaisiin, koska kilpailu- ja älylaitekeskeinen elämäntapamme syö jo vauhdilla hyvinvointiamme.

Trauma ja turvallisuus ovat pohjimmiltaan toistensa vastakohtia. Trauman synnyttämä toksinen stressi nostattaa herkistynyttä uhan kokemusta, mikä kaappaa turvallisuuden tunteen kehosta, ihmissuhteista ja ja jopa koko eletystä maailmasta. Monet traumasta selviytyneet kokevat menettäneensä turvallisuuden tunteensa ja he kamppailevat päästäkseen takaisin tähän kokemukseen vielä kauan itse tapahtumien jälkeen.

Lukuisat lapset kasvavat Suomessakin ilman turvallisia, tietoisesti läsnäolevia lähisuhteita tai perheet elävät epäterveissä, turvattomissa, stressaavissa, sortavissa tai epäinhimilistävissä  yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Siksi kanssasäätelevillä aikuisilla ja rakenteellisten tekijöiden korjaamiselle on suuri merkitys lapsen turvallisuuden tunteeseen ja luottamuspääoman vahvistamiseen. Ne puolestaan ovat hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä.

Lasten kanssa työskentelevillä ensimmäisen huomion tulisi olla oman vireystilan säätelyssä eikä lapsen käyttäytymisen arvostelussa tai sen korjamisessa, mikä usein tapahtuu ammattilaisen omasta turvattomuuden kokemuksesta käsin. Kun aikuinen onnistuu omalla tyyneydellään ja myötätunnollaan säätelemään lapsen vireystilan turvan tilaan, on se jo olemukseltaan korjaava kokemus, joka luo yhteyttä ja vahvistaa luottamusta ja sen jälkeen hankalan kokemuksen käsittely mahdollistuu. Sama pätee ihan vaikkapa potilas/lääkäri -suhteeseen; onnistunut kanssasäätely vahvistaa tätä tärkeää toipumista edistävää suhdetta. Kun koet tulleesi kuulluksi ja nähdyksi, muistat sen joskus jopa voimaannuttavana kokemuksena loppuelämäsi.

Turvallisuuden kokemus on monikerroksellinen asia. Siihen on olemassa useita yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja moraalisia näkökulmia, jotka kaikki meidän on otettava huomioon työskennellessämme itsemme ja traumaselviytyjien kanssa. Hyvinvointialueiden tärkein ennaltaehkäisevä toimi on vahvistaa kansalaisten turvallisuuden kokemusta vahvistamalla tunnetaitoja ja kehotietoisuutta, jotta voimme luoda kanssasäätelyllä yhteyden kokemusta.

On järjetöntä luulla, että sote-palvelut tulevat koskaan riittämään, ellemme muuta lähestymistapaamme systeemiseksi, yhteisölliseksi ja traumainformoiduksi. Valoisampi tulevaisuus edellyttää paradigmasiirtymän.

#traumainformoitutyöote #hyvinvointialueet


Lähteet

Bath, H. (2008). The Three Pilars of Trauma-informed care. Artikkeli. www.reclaiming.com. Reclaiming children and youth, fall 2008 volume 17, number 3. https://elevhalsan.uppsala.se/globalassets/elevhalsan/dokument/psykologhandlingar/trauma-informed-care.pdf

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

Heading 1

Heading 2

Heading 3

Heading 4

Heading 5
Heading 6

A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!

  • point 1
  • point 2

bold-italic

Blogi ja videot

Aivomielen arkeologiaa – Sukellus alkuemootioihin

Tällä kertaa pureudun AivoMielen arkeologiassa nimenomaan primaariseen affektiiviseen järjestelmään eli geneettisesti meihin ihmisiin jo valmiiksi ohjelmoituihin alkuemoo

Lue lisää
Aivomielen arkeologiaa – tunnekehoyhteys

Näihin aikoihin saakka mielenterveyden ammattilaiset ovat luottaneet monenlaisiin teorioihin, joista mikään ei ole eheä tai täysin pätevä. Psykiatria nojaa diagnostisiin

Lue lisää
Traumainformoitu positiivinen pedagogiikka (TIPP)

Olemme Minna Katajamäen kanssa yhdessä kehittäneet traumainformoidun työotteen mallia (TIPP - traumainformoitu positiivinen pedagogiikka)

Lue lisää