Kanssasäätely on eräs tärkeimpiä tapoja luoda inhimillistä hyvinvointia ja vakautta

Kanssasäätelyn vakauttava ja hyvinvointia edistävä voima ei ulotu vain lapsiin, vaan se toimii myös aikuisilla. Laajemmassa mittakaavassa kanssasäätelyn voi ajatella olevan osa yhteiskunnallisen vakauden luomista. Yltiöyksilöllinen länsimainen tapa nähdä ihminen täysin erillisenä oliona toisista ihmisistä on vahingollista, koska olemme perusluonteeltamme laumaihmisiä eli ”moniloita”.

Miten kanssasäätely toimii?

Oma ajatteluni pohjaa interpersonaaliselle neurobiologialle (IPNB), erityisesti Daniel Siegelin ajattelulle. Mieleni ja kehoni eivät ole erillisiä toisistaan, eikä myöskään sinun mielesi ja minun mieleni. Minun mieleni ei ole pelkästään sisälläni oleva prosessi, vaan mieleni kehkeytyy myös muiden ihmisten ja minun välisten informaatio- ja tunneprosessien kautta. Kehoruumiini ei sekään ole mielestäni erillinen prosessi, vaan mieleni syntyy systeemisesti aivoistani kehkeytyvänä ilmiönä.

Aivojeni en ajattele sijaitsevan pelkästään päässäni, vaan käsitän aivot kehoni älykkääksi hermostolliseksi ja hormonaaliseksi järjestelmäksi, joka on vuorovaikutuksessa resonanssi-ilmiöiden kautta muiden ihmisten kehojen kanssa. Viisautta ei synny siis pelkästään pääkopassa olevan aivomassan kautta vaan myös kuuntelemalla somaattista, kehoruumiillista viisautta. Säätelemme toinen toistemme olotiloja kehollisten resonanssi-ilmiöiden kautta. Voidaan ajatella, että kanssasää-telyssä emme kuuntele toista pelkästään korvillamme, vaan aistimme itseämme ja toista koko kehollamme, säädellen tarpeen tullen omaa vireystilaamme ihanteelliseksi. Kykenemme luomaan toistemme välille vakauttavan myötäelävän ”välitilan”, jossa kykenemme tuntemaan kehoruumiillisesti yhteisen turvan ja ihmisyytemme. Tätä tilaa hyödyntävät lukuisat terapeutit ja muut ihmisosaajat. Se nimittäin mahdollistaa aivojemme muovautumisen.

Kanssasäätelyssä toinen ihminen tukee toista ihmistä saamaan otteen aivojen kuorikerroksensa tunnetilojen ohjauskeskukseen. Tietoisuutemme on aivokuoren (erityisesti etuotsalohkon) toiminto. Sen avulla voimme ajatella järkevästi, arvioida, säädellä tunteitamme, ihmetellä ja tulla uteliaiksi suhteessa omaan ja toisen kokemusmaailmaan. Kykenemme tiedostamisen kautta arvioimaan, mitkä selviytymismallit palvelevat meitä hyvin ja mitkä huonosti. Lapsilla aivojen kuorikerroksen hyvä ohjaus kehittyy vähitellen lähisuhteiden ohjauksen kautta. Pienellä lapsella aikuinen on hänen tunnetilojensa ohjauskeskus. Jos lapsi ei saa riittävästi aikuisen kanssa säätelyä, hänen aivojen kuorikerroksen ohjaus jää puutteelliseksi.

Kanssasäätely mahdollistaa korjaavat kokemukset ja tehokkaan vuorovaikutuksen

Kanssasäätely on myös olennaista korjaavien kokemusten kohdalla. On selvää, että jokainen meistä ja yhteisöt ovat epätäydellisiä. Teemme aina virheitä ja vaurioitamme joskus tahtomattamme ja kömpelyyttämme ihmissuhteitamme. Keskinäisiä välejä ei korjata ylivireänä tai lamaantuneena. Kun osapuolista joku kykenee kanssasäätelyllä rauhoittamaan kaikkien olotilaa, mahdollistuu suhteen korjaavat liikkeet. Tämä avaa polkuja uudenlaisten näkökulmien oppimiselle. Kanssasäätely ei merkitse sitä, ettei aseteta rajoja lapsen tai toisen ihmisen käyttäytymiselle. Sen sijaan kanssasäätelyn kautta on mahdollista auttaa meitä kaikkia ymmärtämään, miksi näitä rajoja asetetaan.

Ihmisosaajilla ymmärrys kanssasäätelystä parantaa huomattavasti vuorovaikutustaitoja. Esimerkiksi terveydenhuollossa pelkäävän palvelunkäyttäjän on helpompi antautua toimenpiteisiin tai sitoutua vaikkapa omahoitoohjeisiin, mikäli ammattilainen onnistuu kanssasäätelyllä saattamaan hänet ensiksi turvan tilaan.

Ihminen on luotu keskinäiseen yhteyteen 

Ihminen on syntyessään luotu yhteyteen vanhempiensa kanssa. Kun lapsen tarpeisiin vastataan, hän kykenee tyypillisesti tuntemaan oman yhteytensä toisiin ja nuori vähitellen kasvaessaan aikuisuuteen luonnostaan kykenee säätelemään itseään ja muita. Tällöin myös hänen eksistentiaalinen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointinsa on ihanteellista, toki geneettisten mahdollisuuk-sien puitteissa.

Gabor Maté (The Myth of Normal) väittää, että länsimaisessa elämäntavassamme on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, että lapsen moninaisiin tarpeisiin vastataan riittävän hyvin. Tämän vuoksi heiltä katoaa yhteisen ihmisyyden kokemus ja aikuisena heitä hoidetaan riippuvuuksien, mielenterveysongelmien ja kroonisten sairauksien vuoksi. Nämä ongelmat vähentyisivät rajusti, jos kaikki lapset saisivat kanssasäätelyä.

‍

#traumainformoitu #traumainformoitutyöote #iloajatoivoa #sote #traumatietoisuus#TIT

Lähteet

Gabor, M. (2023).The Myth of Normal. Penquin Random House: UK

Siegel, D.(2010). Mindsight - The New Science of Personal Transformation. Bantam Books,Random House Kindle.

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa verkkosivustoon.

‍