TURVALLISUUDEN kokemus ja ravitsevat ihmissuhteet ovat aivoille tervehdyttävää ja korjaavaa superenergiaa. Näemme ympärillämme turvattomien ihmissuhteiden kollektiivisia jälkiä joka päivä arjessamme. Lasten laiminlyönti tai kaltoinkohtelu ruokkivat monia ilmiöitä, esimerkiksi selviytymisvasteina heikkoa tunnereaktioiden hallintaa, riippuvuuksia ja väkivaltaa. Trauma ei ole joku tapahtuma, vaan se on haitallisen stressin tuottamia jälkiä ja automaattisia reaktiomalleja kehossamme. Toksinen stressi heikentää yhteyttä aivojen etulohkon tärkeään tunnetilojen ohjauskeskukseen. Stressihormonit häiritsevät siis tämän tärkeän aivon osan toimintaa, ja kokonaisvaltaisesti viisas ajattelu hankaloituu.

On täysin normaalia, että ihmisluonnon vastaisessa turvattomassa ympäristössä kasvavat lapset eivät aikuisina kykene hallitsemaan tai ymmärtämään tunteitaan ja aistimuksiaan. Nämä lapset eivät ole pääsääntöisesti sairaita, vaan he ovat normaaleja. Heidän lapsen oikeuksiaan on loukattu. Tämä voi toki vähitellen johtaa mielenterveysongelmiin ja kroonisiin sairauksien. Lapsien vanhemmat eivät ole hekään ”pahoja” ihmisiä, vaan yleensä he kärsivät itse ylisukupolvisista historiallista taakoistaan, valitettavan usein tietämättään. Siksi ylisukupolvisten taakkojen tiedostaminen ja katkaisu, ”traumainformointi”, on niin tärkeää.

Traumainformoituna pyrimme rakentamaan kaikkiin sote-yksiköihin, kouluihin ja työpaikkoihin oppimisympäristöjä, jossa vahvistamme kanssasäätelevien vakaiden ihmisten kautta  luottamuspääomaa toinen toisiimme. Luomme luonnollisia turvallisia kasvuympäristöjä ja olosuhteita, joissa voimme hyödyntää aivojen muovautuvia ominaisuuksia. Tämä "turvallinen ympäristö" yhteisölliseen turvapaikkoineen mahdollistavat paitsi kokonaisvaltaista hyvinvointia myös vanhoista kaavamaisista kolonialistisista ajatusmalleista vapautumisen ja uusien tuoreiden näkökulmien oppimisen.

Traumainformoidun työotteen kautta vahvistamme vakautta, myötätuntoa, kansalaisten kehotietoisuutta ja itsetuntemusta. Se ei ole terapiaa vaan positiivista terapeuttista psykoedukaatiota ja kasvatusta sekä yhteisöllisten turvapaikkojen rakentamista.

#traumainformoitu #neuroplastisuus #kanssasäätely

‍

Lähteet

Desautels, L.L. (2023). Intentional neuroplacticity - moving our nervous system and educational system toward Post-Traumatic Growth. Wyatt-MacKanzie Publications, Oregon.

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu Iloa ja toivoa verkkosivustoon.