‍

Kati Sarvela 20.8.2025

Kun puhumme strategiasta, mielikuvissamme on usein valmiiksi hiottu, ylhäältä johdettu suunnitelma, jota toteutetaan jäykästi askel askeleelta. Tämä on Henry Mintzbergin mukaan “suunniteltu strategia”. Hän argumentoi, että todellisuudessa toimiva strategia syntyy orgaanisesti, arjen päätösten ja jatkuvan oppimisen myötä. Tätä hän kutsuu esiin “nousevaksi strategiaksi”. Oma kokemukseni on, että  traumainformoitu työote ole juuri tällainen jatkuvasti muotoutuva strategia.

Henry Mintzbergin mukaan strategia on enemmän luovaa käsityötä kuin perinteistä suunnittelua. Hän vertaa strategian tekoa savenvalajan työskentelyyn. Aivan kuten savenvalaja muovaa savea intuitiivisesti ja kokemukseen perustuen, johtajat luovat strategiaa jatkuvassa muodonmuutosprosessissa. He tasapainottelevat menneiden kokemusten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien risteyskohdassa. Strategia ei ole valmis, ylhäältä ohjattu suunnitelma, vaan se muotoutuu arjen päätöksissä ja yhdessä oppien.

Mintzbergin metaforassa johtajat ovat käsityöläisiä. Strategia on heidän savensa. He käyttävät syvällistä, hiljaista tietoaan (kuten savenvalaja tietää saven ominaisuuksista) ohjatakseen organisaatiota. Strategian ydin ei ole suunnitelman laatimisessa, vaan sen jatkuvassa muokkaamisessa ja luomisessa.

Traumainformoitu työote nousevana strategiana

SAMHSA:n (Substance Abuse and Mental Health Services Administration) periaatteiden mukaan traumainformoitu työote perustuu ohjaaviin periaatteisiin, ei jäykkiin sääntöihin. Näitä periaatteita ovat turvallisuus, luotettavuus, vertaistuki, yhteistyö, voimaantuminen ja kulttuurisensitiivisyys.

Tämä lähestymistapa on täydellinen esimerkki strategiasta, joka syntyy ja kehittyy käytännön tasolla. Se ei ole valmis suunnitelma, vaan elävä prosessi, joka muotoutuu jatkuvasti.

Miten se näkyy käytännössä?

Jatkuva oppiminen: Traumainformoitu työote edellyttää jatkuvaa yhdessä oppimista ja asiakaspalautteen hyödyntämistä. Organisaation täytyy arvioida säännöllisesti, kuinka periaatteet toteutuvat ja miten toimintaa voisi parantaa. Tässä strategiamalli kehittyy näyttöinformoidusti (Sarvela K 2024) asiakaskokemusten, työntekijöiden havaintojen ja tutkimustiedon perusteella.

Yhteisöllinen prosessi: Tämän strategian on synnyttävä ja elettävä kaikkien työntekijöiden arjessa, eikä se voi olla vain johdon jakama sääntökokoelma. Se on yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa koko organisaatio rakentaa yhteistä ymmärrystä ja toimivia palveluja.

Reagointi todelliseen maailmaan: Traumainformoitu strategia reagoi asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Sen avulla voidaan huomata ja korjata jatkuvan palautteen kautta käytäntöjä, jotka saattavat esimerkiksi aiheuttaa häiriökysyntää tai tahatonta henkilöiden uudelleen traumatisoitumista.

Yhteenveto

Traumainformoitu työote näyttää olevan strategiana täysin linjassa Henry Mintzbergin esiin “nousevan strategian” kanssa. Se ei ole staattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka syntyy ja muotoutuu organisaation sisäisen oppimisen ja palautteen perusteella. Tällainen lähestymistapa on joustavampi, kestävämpi ja ennen kaikkea tehokkaampi, kun siinä aito osallisuus toteutuu ja se vastaa monimutkaisiin inhimillisiin tarpeisiin. Tällainen jatkuvasti muovautuva strategia ohjaa organisaatiota ja sen työntekijöitä toimimaan luovasti tärkeiden periaatteiden, ei pelkkien sääntöjen, mukaisesti.

‍

Lähteet

Mintzberg Henry (1987). Crafting Strategy, Harvard Business School, https://hbr.org/1987/07/crafting-strategy Haettu 20.8.2025

SAMHSA, (2023). Practical Guide For implementing a Trauma-informed Approach, https://library.samhsa.gov/sites/default/files/pep23-06-05-005.pdf, Haettu 20.8.2025

Sarvela, K. (2024), Traumainformoitu työote ja ihmisosaajien tiedon syvädemokratisoitinti, https://www.iloajatoivoa.fi/blogs/traumainformoitu-tyoote-ja-ihmisosaajien-tiedon-syvademokratisointi, Haettu 20.8.2024

‍

Kirjoittaja

Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com

Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin