Kati Sarvela 20.8.2025
Kun puhumme strategiasta, mielikuvissamme on usein valmiiksi hiottu, ylhäältä johdettu suunnitelma, jota toteutetaan jäykästi askel askeleelta. Tämä on Henry Mintzbergin mukaan “suunniteltu strategia”. Hän argumentoi, että todellisuudessa toimiva strategia syntyy orgaanisesti, arjen päätösten ja jatkuvan oppimisen myötä. Tätä hän kutsuu esiin “nousevaksi strategiaksi”. Oma kokemukseni on, että traumainformoitu työote ole juuri tällainen jatkuvasti muotoutuva strategia.
Henry Mintzbergin mukaan strategia on enemmän luovaa käsityötä kuin perinteistä suunnittelua. Hän vertaa strategian tekoa savenvalajan työskentelyyn. Aivan kuten savenvalaja muovaa savea intuitiivisesti ja kokemukseen perustuen, johtajat luovat strategiaa jatkuvassa muodonmuutosprosessissa. He tasapainottelevat menneiden kokemusten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien risteyskohdassa. Strategia ei ole valmis, ylhäältä ohjattu suunnitelma, vaan se muotoutuu arjen päätöksissä ja yhdessä oppien.
Mintzbergin metaforassa johtajat ovat käsityöläisiä. Strategia on heidän savensa. He käyttävät syvällistä, hiljaista tietoaan (kuten savenvalaja tietää saven ominaisuuksista) ohjatakseen organisaatiota. Strategian ydin ei ole suunnitelman laatimisessa, vaan sen jatkuvassa muokkaamisessa ja luomisessa.
Traumainformoitu työote nousevana strategiana
SAMHSA:n (Substance Abuse and Mental Health Services Administration) periaatteiden mukaan traumainformoitu työote perustuu ohjaaviin periaatteisiin, ei jäykkiin sääntöihin. Näitä periaatteita ovat turvallisuus, luotettavuus, vertaistuki, yhteistyö, voimaantuminen ja kulttuurisensitiivisyys.
Tämä lähestymistapa on täydellinen esimerkki strategiasta, joka syntyy ja kehittyy käytännön tasolla. Se ei ole valmis suunnitelma, vaan elävä prosessi, joka muotoutuu jatkuvasti.
Miten se näkyy käytännössä?
Jatkuva oppiminen: Traumainformoitu työote edellyttää jatkuvaa yhdessä oppimista ja asiakaspalautteen hyödyntämistä. Organisaation täytyy arvioida säännöllisesti, kuinka periaatteet toteutuvat ja miten toimintaa voisi parantaa. Tässä strategiamalli kehittyy näyttöinformoidusti (Sarvela K 2024) asiakaskokemusten, työntekijöiden havaintojen ja tutkimustiedon perusteella.
Yhteisöllinen prosessi: Tämän strategian on synnyttävä ja elettävä kaikkien työntekijöiden arjessa, eikä se voi olla vain johdon jakama sääntökokoelma. Se on yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa koko organisaatio rakentaa yhteistä ymmärrystä ja toimivia palveluja.
Reagointi todelliseen maailmaan: Traumainformoitu strategia reagoi asiakkaiden todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Sen avulla voidaan huomata ja korjata jatkuvan palautteen kautta käytäntöjä, jotka saattavat esimerkiksi aiheuttaa häiriökysyntää tai tahatonta henkilöiden uudelleen traumatisoitumista.
Yhteenveto
Traumainformoitu työote näyttää olevan strategiana täysin linjassa Henry Mintzbergin esiin “nousevan strategian” kanssa. Se ei ole staattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus, joka syntyy ja muotoutuu organisaation sisäisen oppimisen ja palautteen perusteella. Tällainen lähestymistapa on joustavampi, kestävämpi ja ennen kaikkea tehokkaampi, kun siinä aito osallisuus toteutuu ja se vastaa monimutkaisiin inhimillisiin tarpeisiin. Tällainen jatkuvasti muovautuva strategia ohjaa organisaatiota ja sen työntekijöitä toimimaan luovasti tärkeiden periaatteiden, ei pelkkien sääntöjen, mukaisesti.
Mintzberg Henry (1987). Crafting Strategy, Harvard Business School, https://hbr.org/1987/07/crafting-strategy Haettu 20.8.2025
SAMHSA, (2023). Practical Guide For implementing a Trauma-informed Approach, https://library.samhsa.gov/sites/default/files/pep23-06-05-005.pdf, Haettu 20.8.2025
Sarvela, K. (2024), Traumainformoitu työote ja ihmisosaajien tiedon syvädemokratisoitinti, https://www.iloajatoivoa.fi/blogs/traumainformoitu-tyoote-ja-ihmisosaajien-tiedon-syvademokratisointi, Haettu 20.8.2024
Kati Sarvela on traumainformoidun lähestymistavan suomalainen pioneeri ja aktivisti. Hän on myös hammaslääkäri, tietokirjailija, terapeutti ja kouluttaja. Kati on erikoistunut traumatietoisuuden kehittämiseen erityisesti ihmisläheisen työn toimialoilla. Saat Katiin yhteyden sähköpostitse iloajatoivoa@gmail.com
Tutustu myös Iloa ja toivoa -verkoston koulutuksiin ja tapahtumiin
A rich text element can be used with static or dynamic content. For static content, just drop it into any page and begin editing. For dynamic content, add a rich text field to any collection and then connect a rich text element to that field in the settings panel. Voila!
bold-italic
Mitä on lapsilähtöinen vanhemmuus ja minkälaisia tarpeita vanhemmuuteen liittyy nuoruuden ikäkaudella vanhemmuuden laadun näkökulmasta?
.jpg)
Kuulen usein kritiikkiä siitä, että traumainformoitu on käsitteenä liian raskas ja meidän pitäisi keskittyä enemmän vain "positiiviseen". Entä jos onkin niin, että tämän
Kuvitellaanpa tilanne: seisomme kuohuvan kosken rannalla ja näemme, kuinka ihmisiä putoaa ylävirrassa sen törmiltä veden pyörteisiin. Virta kuljettaa heitä kohti mielente
