Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla systeemillä terveydenhuollossa?

- Kati Sarvela -

Traumainformoidussa systeemissä on kolme tasoa:

1. Systeemi

Sekä opettamisessa että auttamisjärjestelmissä on näihin päiviin saakka ylikorostunut kognitiiivinen tieto  ja ravitsevien ihmissuhteiden merkitystä kokonaisvaltaisen oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä on vuosikymmenien saatossa vakavasti laiminlyöty. Onneksi aivan viime vuosina tälle saralle on Suomeenkin jo ilmaantunut tunnetaitoja korostavia, ja yhä enenevässä määrin, myös traumatietoisia, organisaatioita, ja erilaisia hankkeita. Nämä ovat edelläkävijä yhteisöjä, traumainformoituja “muutostaskuja”. Nyt olisi vain vähitellen koulutettava koko ihmistyöntekijöiden kaarti traumatietoisiksi ja taskut olisi laajennettava ja yhdistettävä koko ihmistyöntekijöiden systeemiä koskeviksi.

Aivan samoin kuin traumasta kärsivät ihmisaivot, myös traumatisoituneet yhteisöt ja organisaatiot ovat  muovautuvia, ja ne voivat käydä läpi korjaavia kokemuksia. Nekin voivat muodonmuutoksellisen oppimisen kautta nousta kukoistukseensa, millä optimoidaan niiden toimintaa.

Kollektiivinen, yhteisöllinen, trauma on repeämä sosiaalisen elämän systeemisessä, sen kudelmassa. Se vahingoittaa ihmisiä yhdistäviä siteitä ja heikentää vallitsevaa yhteisöllisyyden kokemusta ja yhteisön kykyä saavuttaa yhteisiä päämääriä.

Mitä tapahtuu, kun systeemin traumaattiset repeämät vaikuttavat auttamis- ja kasvatusjärjestelmään? Kun trauma on hajoittanut organisaation kudelmaa riittävästi, työyhteisö ei ole enää tehokas tehtävässään, koska se ei ole enää henkilökunnalle eikä asiakkaille turvallisen, vastavuoroisen, eheyttävän vuorovaikutuksen lähde. Toiminta voi muuttua kasvottomaksi,  jäykkien sääntöjen ohjaamaksi byrokratiaksi tai ailahtelevaksi kaaokseksi.

Trauman ympärille järjestäytynyt oganisaatio tyypillisesti pirstoutuu, työntekijöiltä ja asiakkailta katoaa turvallisuuden kokemuksen lisäksi vähitellen myös keskinäinen luottamus. Organisaation sisällä ja sen yhteistyökumppanien välillä  informaatio- ja tunne-energiavirrat eivät kulje vapaasti, koska yhteisö kärsii traumaattisesta stressistä (esim. sijaistraumatisoituminen, empatiauupumus, historian aikana kasaantuneet käsittelemättömät traumataakat).

Trauman ympärille organisoitunut järjestelmä ei siis hoida optimaalisesti perustehtäviänsä, olkoon kysymyksessä sitten opettaminen, sosiaalityö tai terveydenhoito.  Traumainformoidun systeemin ensimmäinen taso on sairastuneen systeemin parantaminen, muuttamalla paradigmaa, eli lisäämällä ihmistyöntekijöiden traumatietoisuutta ja tunnetaitoja. Erityisen tärkeää on johtajien ja rakenteiden muuttaminen traumainformoiduksi. Muuten siemenet on heitetty kuivalle maalle ja mitään ei idä. Paradigman muutosta kuvaa kysymyksen asettelussa tapahtuva muutos: Siirytään asenteesta ”Mikä hänessä on vikana?” asenteeseen ”Mitäköhän hänelle on tapahtunut?” Koulutuksen ja kokemuksellisen oppimisen kautta kautta henkilökunta saa silmilleen uudet ”traumasilmälasit”, minkä jälkeen kaikki muuttuu.  Kysymyksessä kun on uusi olemisen tapa eikä mikään hankittu temppukokoelma.

Optimaaliset kasvatus- ja auttamistyön organisaatiot ovat traumainformoituina turvapaikkoja, joissa informaatio ja tunne-energia  liikkuu vapaammin ja ihmiset tuntevat olonsa kotoisammaksi. Ristiriitoja ja erilaisia näkökulmia uskalletaan tehdä näkyviksi ja niitä käsitellään yhdessä rakentavasti. Organisaatiot ovat luovia, läpinäkyviä ja avoimia. Työntekijät ovat kaikki traumakoulutettuja, vastaanottoapulaisista ja siivoojista johtajiin. He kaikki tietävät miten toimia, kun tunnistavat trauman oireita yhteisöissä, itsessä, toinen toisissan tai asiakkaissansa.

Traumainformoitu systeemi on vakaa ja  kehityksellisesti maadoittunut.  Sandra Bloomin sanoin (Sanctuary Model) se omistautuu tällöin demokratialle, kasvulle ja oppimiselle, väkivallattomuudelle, tunneälyn kehittämiselle, sosiaaliselle oppimiselle ja vastuullisuudelle sekä avoimelle vuorovaikutukselle.

2. Hoiva

Jotta ihmistyöntekijät kykenevät tarjoamaan parastansa asiakkaille (tarkoittaen aina myös potilaita tai oppilaita), ei riitä, että henkilökunnalla on erinomaiset faktatiedot asiasta, jonka äärellä ollaan. Heidän täytyy lisäksi kyetä luomaan asiakkaaseen myötätuntoinen, toipumista, hänen toimijuuttansa vahvistava ja  oppimista edistävä suhde. Tällaisessa suhteessa ihmistyöntekijät eivät ainakaan pahenna asiakkaan tilannetta taitamattomalla, traumaa syventävällä, käytöksellään. Otollisissa olosuhteissa ihmistyöntekijät voivat tarjota asiakkaille jopa sosiaalisia korjaavia kokemuksia traumainformoiduilla yleispätevillä käytännöillä (“universal precausions”).

Koska merkittävällä osalla kansalaisia on kehomielessänsä traumaattisia jälkiä lapsuuden hankalista, ehkä vakavistakin traumaattisista kokemuksista, tai akuutteja elämän kriisejä meneillään, traumainformoidut hoivakäytäneet tulisi olla itsestäänselvyys kaikessa ihmistyössä. Traumainformoiduissa käytännöissä huomioidaan myös työntekijän oma hyvinvointi.

Hoivaava, traumainformoitu, suhde toiseen ihmiseen muodostuu, kun organisaation työntekijällä on (mukaellen jälleen Megan M. Gerberin kirjan mallia)

1) Perustiedot traumoista ja itsetuntemusta

-esimerkiksi tietoa ja kokemusta vireystilaikkunasta, omista (ammatillisista) rajoista, turvallisuuden kokemuksen vahvistamisesta, tunnetaidoista, tietoisuustaidoista, “mitäköhän hänelle tai minulle on tapahtunut - asenne, kun asiakas tai itse reagoi voimakkailla tunteilla.

2) Myötätuntoinen ja luottamuksellinen suhde asiakkaaseen

- Aito välittäminen asiakkaiden asioista (“mitä sinulle kuuluu?”) ja ymmärrys siitä, että traumatisoitunut henkilö kärsii usein luottamuspulasta, tarvittaessa täytyy olla aikaa rakentaa tunneyhteyttä ja vastaanottaa asiakkaan palautetta (“Kuinka tänään toimenpiteet sujuivat?” “Miten koulupäivä sujui tänään?”)

3) Ympäristö, jossa ilmapiiri on yhteisöllinen, turvallinen, ennakoitava  ja vakaa

-Trauma vahingoittaa perusturvallisuuden kokemusta, minkä vuoksi traumatisoituneella on yliherkkä “vaaratutka”.

- Olkoon sitten kysymyksessä lääketieteelliset toimenpiteet, tai uusi oppimistilanne, etukäteen on hyvä selostaa, mitä tehdään, ja prosessin edetessä, kokemuksia sanoitetaan toistuvasti.

-Koulutettu trumainformoitu työntekijä voi käyttää myös hyväksi erilaisia juuri tälle asiakkaalle sopivia turvaa tuovia maadoittavia “ankkureita”, kuten rauhoittavia mielikuvia tai äänen painoa tai kehollisia rauhoittavia harjoituksia, esimerkiksi hengitystä tai kehoskannausta.

4) Yhteistoiminnallinen voimaannuttava suhde asiakkaaseen

- Traumatisoituneelta vähenee oman elämän hallinnan tunne ja häneltä katoaa tunne omasta vaikuttamisen mahdollisuudesta

- Asiakkaan omaa toimijuutta vahvistetaan, siten, että asioita tehdään yhteistoiminnallisesti ja nostetaan esiin selviytymisiä, onnistumisia ja asiakkaan vahvuuksia.

5) Kykyä tunnistaa ja reagoida kulttuurisiin eroihin

- Erilaiset sosiaaliset ja kulttuuriset erot vaikuttavat siihen, miten me käyttäydymme ja minkälaisen suhteen muut ottavat meihin.

- Traumainformoiduissa systeemeissä henkilökunta kolutetaan keskustelemaan, tunnistamaan kulttuurisia ja sosiaalisia eroja sekä heidät koulutetaan antirasistisiin ja sukupuolineutraaleihin käytäntöihin.

6) Tilaisuus vahvistaa omaa kimmoisuutta ja saada tukea omiin sudenkuoppiin

- Jokainen työntekijä on henkisesti keskeneräinen ja tarvii vahvistusta itselleen esimerkiksi veraistuen, työnohjauksen tai terapian kautta

3.Erityiset traumainterventiot (trauma specific interventions)


Erityiset tai varsinaiset traumainterventiot keskittyvät nimenomaan erilaisiin kliinisiin näyttöön perustuviin trauman hoitoihin käytettäviin menetelmiin (esimerkiksi lääkehoidot, traumaterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja EMDR).  Traumainformoidussa systeemissä nämä interventiot ovat vain osa traumainformoitua kokonaissysteemiä, jossa pyritään rakentamaan ympäristöä, jossa traumaattisesta stressistä olisi mahdollista toipua monin tavoin, myös orgaanisesti.


On hyvä pitää mielessä, että eiväthän läheskään kaikki ihmiset tarvitse traumaterapiaa, vaikka kärsivät jossain elämän vaiheessa traumaattisesta stressistä, vaan korjaavat, vuorovaikutukselliset, ravitsevat kokemukset edistävät traumoista toipumista luonnollisesti.Toisaalta monet ihmiset hyötyisivät terapiasta, erityisesti vakavista oireista kärsivät, ja väitän, että tarvetta on enemmän kuin mahdollisuuksia. Traumainformoidulla systeemillä pyritään vähentämään tätä tarvetta.


Tällä hetkellä traumainterventiot elävät turbulenssissa. Bessel van der Kolk, maailman kuulu traumanhoitomenetelmien tutkija korostaa, että esimerkiksi traumasensitiivien  jooga on tehokaampi traumojen hoidossa  kuin monet perinteisesti trauman hoitamisessa käytettävät terapiamenetelmät. Der Kolk korostaa, että lukemattomat keholliset terapiamenetelmät kuten sensomotorinen psykoterapia, Levinen “Somatic Experiencing”, TRE, IFS sekä luovat draamalliset menetelmät, muut taideterapeuttiset menetelmät ja hypnoosi ovat käyttökelpoisia traumainterventioita. Mainitseepa der Kolk myös useammassa haastattelussa myös EFT:n (energiapsykologiaa) monille toimivana itsehoitomenetelmänä, jonka toimintamekanismia ei vielä täysin ymmäretä.


Myös lääkelliset hoidot eläävät tässä samassa muutosmyrskyssä. Der Kolk korostaa, että länsimaisen kulttuurin ongelma on ollut, että emme ole saaneet tuntea tunteitamme ja kehollisia tuntemuksia, vaan ne on yritetty torjua ja lääkitä pois (alkoholi, huumeet, lääkkeet). Hänen mukaansa tunteiden torjumisen sijaan meidän tulisi oppia erilaisin menetelmin uteliaasti tutustustumaan, havainnoimaan ja ohjaaman  omaa sisätodellisuuttamme ja oman kehomme tunteita, tuntemuksia ja erilaisia impulsseja. Der Kolk tuntuu olevan avaamassa uutta traumainterventiolinjaa, jossa myös lääkkeellisesti ihmisiä autetaan tuntemaan turvallisessa olosuhteissa tunteitaan, eikä niitä lääkitä pois, kuten perinteisesti on tehty.  


Voidaan myös herättää keskustelua siitä, ovatko myös erilaiset vertaisryhmät (esimerkiksi tunnetaitoryhmät, taideterapeuttiset ryhmät, pienten lasten vanhempien tukiryhmät, päihteitten väärinkäyttäjille suunnatut ryhmät) laaja-alaisesti ajatellen erityisiä trauman hoitomenetelmiä. Ehkä niitä voisi kutsua ennemminkin yhteisöllisiksi traumaattisen stressin käsittelyryhmiksi.  Kun trauma ymmärretään laaja-alaisesti, siten että siihen luetaan yksittäisten traumojen lisäksi myös kehitykselliset traumat, kompleksit traumat, ylisukupolviset taakat  ja ACE (adverse childhood experiences), trauman hoidon käytäntöjenkin tulisi olla monimuotoisia, vastaten inhimillisesti, kustannustehokkaasti, ja asiakaslähtöisesti  erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien yksilöllisiin ja eri vakavuusasteisiin tarpeisiin. Traumahan on prosessi, ja sen tuottama traumaattinen stressi, elää eri muotoisena ja vahvuuksina ihmisissä ja yhteisöissä. Turvallisuuden kannalta  on luonnollisesti tärkeää, että yhteistyö eri ammattilaisten välillä toimii ja vetäjät ryhmissä ovat  pitkälle koulutettuja ammattilaisia ja myös traumainformoituja.


Kiinnostuneelle Bessel van der Kolkin ajatuksista löytyy kymmeniä videoita Youtubesta ja suomeksi on käännetty  hänen bestseller kirjaansa Jäljet kehossa.


#traumasensitiivinen #traumainformoitu


BLOGIT

Mitä tarkoitetaan traumainformoidulla systeemillä terveydenhuollossa?

Traumainformoidussa systeemissä (TIS) on kolme tasoa: systeemi, hoiva ja varsinaiset traumainterventiot.

Yhteinen kieli - Traumainformoitu kohtaaminen ihmistyössä

VIDEO Toukokuun 2019 alkupuolella kokoonnuimme Maunula-talolle keskustelemaan traumainformoidusta kohtaamisesta. Juontajana toimi Hanna Kortejärvi, ja keskustelijoina Maria Lindroos, Johanna Linner Matikka ja Kati Sarvela.

Basam Books ja Iloa ja toivoa -verkosto yhteistyössä

Näyttöön perustuvaa vai asiakkaan kokemukseen luottavaa psykoterapiaa?

Meillä on ruohonjuuritasolla loistavia osaajia, jotka osaavat työnsä. Ehkä olisi aika kuunnella asiakkaiden lisäksi myös heitä. Tarvitsemme säätelyjärjestelmää, mutta sen täytyy olla inhimillisen elämän orgaanista olemusta kunnioittava.

soTE, SOte vai SOTE?

Sosiaalityö on panostus kansalaisten yhteisölliselle hyvinvoinnille. Sosiaalityö on investointia tulevaisuuteen. Se on kustannustehokkuutta, joka näkyy myös soTE-säästöinä. Se on ihmisen tukemista ja auttamista henkilökohtaiseen kukoistukseen.

Kohti traumasensitiivistä hengellisyyttä

Keskinäisen luottamuksen ja varauksettoman hyväksynnän, väkivallattoman henkisen yhteisön, ylläpitämiseen tarvitaan tietoa traumoista ja niiden seurauksista mutta myös toivon esillä pitämistä. Yhteisö, joka on samanaikaisesti turvallinen ja ennakoitava, avoin, virtaava ja notkea, syvällinen ja leikkisä, prosessinomainen eli sanalla sanoen Elävä.

Pirkko Olanterä

Kuinka valetaan peruskivet traumainformoituun organisaatiokulttuuriin?

On olemassa yhä enemmän näyttöä siitä, että lapsuuden hankalat kokemukset ja muut "traumat", tunnehaavamme, vaikuttavat merkittävästi oppimiseemme ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Sitä mukaan kun tätä tieteellistä näyttöä on alkanut kasaantua lisää, on traumainformoituja käytäntöjä alettu integroimaan kansainväilsesti yhä kasvavassa määrin, paitsi kouluihin ja varhaiskasvatukseen, myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Kati Sarvela

Traumainformoituhoito osa 2

Traumainformoitu kohtaaminen tarjoaa työkaluja hoitokultuurin inhimillistämiseen. Erikoislääkäri ja psykoterapeutti Anne Pelkonen keskustelee Pekka Piirron kanssa traumainformoidusta hoidosta.

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva