Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

- Kati Sarvela -

Lapsuuden kaltoinkohtelu ja laiminlyönnit (ACE adverse childhood experiences) ovat tällä hetkellä Suomen suurin terveyden, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oppimisen uhka, johon ei ole suunnattu riittävästi huomiota. Suomessa pitäisi olla huolissaan ennaltaehkäisevän toiminnan vähäisyydestä ja esimerkiksi lastensuojelun tilanteesta.

ACE-tutkimuksen ymmärtäminen ja varhainen myrkylliseen stressiin puuttuminen antaa meille terveydenhuollon ammattiauttajillekin uuden keinon ymmärtää terveyden osa-alueita, joissa lääketiede ei ole ollut perinteisesti vahvimmillaan. Traumainformoidulla hoitokulttuurilla on mahdolloisuus alentaa sote-kustannuksia ja auttaa tehokkaammin potilaitamme. Voimme tukea kokonaisvaltaisemmin esimerkiksi kansalaisia, jotka ovat kärsineet vuosikausia kroonisista sairauksista. Lisääntyvän raumatietoisuuden kautta voimme tarjota kantavia uusia näkökulmia henkilöille, joilta toivo paranemisesta on alkanut hiipumaan.

ACE- tutkimuksen uranuurtajan Fellitin mukaan lääkärillä on olemassa diagnoosin tekemisessä vain kolme lähdettä: potilaan historia, fyysinen tutkimus ja laboratoriotestaus. Vaikka potilaat olettavat, että diagnoosi on peräisin laboratoriokokeista, kokeneet lääkärit ovat sitä mieltä, että 75-80 prosenttia diagnoosista juontuu potilaan historiasta.

Taumojen kartoituksen sisällyttäminen potilaan tilanteen arviointiin, voi auttaa terveydenhuollon ammattilaisia syventämään sairauksien historiallisen taustan ymmärrystä. Traumainformoidulle terveydenhoidon ammattilaisille aukeaa potilaskeskeisesti moniammatillisen yhteistyön ja vertaistuen yhteistoiminnallinen kenttä.  Voimme traumatietämyksellämme tehokkaammin jäsentää, mihin suuntaan hoitoa kannattaa suunnata ja mihin ei. Felliti korostaa, että tämän ymmärryksen lisäämisessä meitä  auttaa 440 000 aikuispotilaiden traumatiedot (ACE tutkimukset).Felliti korostaa, että on helpompi auttaa potilasta ymmärtämään oireitaan, kun on yhteinen käsitys siitä, mistä nämä krooniset oireet juontuvat. Kun lääkärillä on ymmärrys oireiden historiallisesta taustasta sekä biolääketieteellinen tietämys, voi terveysongelmia lähestyä hedelmällisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Sillä,että lääkäri ehtii kyselemään, kuuntelemaan ja hyväksymään potilaan kokemusta, on kokonaisvaltaisesti parantava vaikutus. Kun lääkärit pyrkivät ymmärtämään ihmisten mennyttä elämää, ja heillä on lisäksi biolääketieteellinen ymmärrys kehosta  ja oireista, luodaan potilaalle täysin uusia mahdollisuuksia löytää itselleen hyvinvointia.*)

Käypähoitosuosituksissa sanotaan: "Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa. Trauman jälkeen jatkuvasti oireilevat tulee tutkia perusterveydenhuollossa asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon." Käytännössä tällä saralla on vielä paljon tekemistä. Ammattilaiset tunnistavat kokemukseni mukaan vielä hyvin huonosti omia ja potilaittensa traumaperäisen stressin oireita. Traumainformoidulla kulttuurilla yhteiskunnallisissa instituutioissa (koulut, perhekeskukset, sote-yksiköt, palokunta, poliisi) on ajassamme tilaus.

Felitti luokittelee alkuperäisessä ACE (adverse childhood experiences) tutkimuksessaan epäsuotuisat lapsuuden kokemukset — lapsuuden kaltoinkohtelun ja laiminlyönnit —kymmeneen eri luokkaan.

1. Fyysinen kaltoinkohtelu

2. Seksuaalinen kaltoinkohtelu

3. Emotionaalinen kaltoinkohtelu

4. Fyysinen laiminlyönti

5. Emotionaalinen laiminlyönti

6. Läheisen väkivaltainen käytös

7. Perheessä päihteiden väärinkäyttöä

8. Perheen jäsenellä mielenterveysongelmia

9. Vanhemmat erillään tai eronneita

1o. Vanhempi vankilassa

Kehomme, aivomme, hermostomme ja koko elämämme voi muuttua epäsuotuisien varhaislapsuuden ja nuoruuden kokemusten seuraamuksena. Tällöin jotkut puhuvat kompleksisesta jälkitraumaattisesta stressistä tai traumaperäisestä stressihäiriöstä. Se riskeeraa hyvinvointimme, myös fyysisen terveytemme. Monethan yhdistävät traumaperäisen stressin PSTD-oireet vain rankkoihin tapahtumiin, esimerkiksi maanjäristyksiin tai sotien väkivaltaisiin tapahtumiin. Ihmisillä on vähemmän tietoa ja ymmärrystä siitä,että pitkään kestänyt lapsuuden fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu sekä laiminlyönti voi laukaista myrkyllistä traumaperäistä stressiä, joka saa stressihormoniemme määrän kroonisesti kohoamaan. On tärkeää lisäksi tiedostaa kaksi asiaa:  trauma ei ole ihmisen ulkopuolinen tapahtuma, vaan se on kehomme tapa reagoida ("pakene tai taistele" tai "lamaantuminen") ärsykkeisiin. Lisäksi ACE:n seurauksena syntynyt traumaattinen stressi on äärimmäisen tavallista. Se on jokapäiväistä opetus-, sosiaali- ja hoitotyön  arkea.

Ihmisen elinikä, terveys ja hyvinvointi on suorassa suhteessa lapsuuden epäsuotuisten kokemusten määrään:




Lapsuuden ja nuoruuden tunnehaavoista eli traumoista yhteiskuntamme maksaa valtavat kustannukset esimerkiksi kroonisina sairauksina, vahingollisena terveyskäyttäytymisenä, ennenaikaisina kuolemina ja rikollisuutena. Nadia Burke Davisin mukaan korkea sairastavuus ei johdu pelkästään huonoista elintavoista. Hänen mukaansa vain noin 50 % sairastavuudesta selittyy tällä. Traumaperäinen stressi itsessään on "myrkyllistä". ***) Meidän on nyt porauduttava sairastavuuden ja henkisen pahoinvoinnin juurisyihin, eikä vain jo syntyneiden ongelmien hoitoon. Meidän on autettava tunnehaavatietämyksellämme kaikkia, erityisesti lapsia ja nuoria, kukoistamaan.  Tällä hetkellä Suomessa tarvitaan voimavaroja traumainformoituun koulutukseen: hyvän vanhemmuuden tukemiseen, opettajien ja ammattiauttajien sekä vertaisauttajien traumatietämyksen lisäämiseen. Me voimme vähentää kärsimystä ja tarjota parempia palveluita kustannustehokkaammin.

Traumainformoidun kohtaamisen opetuksella edistämme myös ammattiauttajien, opettajien ym. ihmistyötä tekevien omaa hyvinvointia ja terveyttä. Meidän on ammattilaisina mahdollista traumatietämyksen kautta kasvaa ymmärtäväisemmäksi ja myötätuntoisemmaksi omia puoliamme ja niiden reaktioita kohtaan. Tämä puolestaan lisää armollisuutta potilaitamme, asiakkaitammeja oppilaitamme kohtaan. Dan Siegelin sanoin, mielitajumme kehittyy.**)

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän edelläkävijämaita. Skotlannissa mm. poliisikunta koulutetaan tunnehaavojen huomioimiseen. (Tältä sivulta löydät videoita poliisien kokemuksista) Myös Islanti on porautunut tehokkaasti lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän laiminlyönteihin sekä kaltoinkohteluun.

Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen. Meillä on olemassa kaikki se viisaus, mikä tähän tarvitaan. Kysymys on nyt vain siitä, haluammeko käyttää hyväksi tätä tieteellistä tietoa ja kokemusta.


Täältä löydät terveydenhuollon ammattilaisille Helsingissä helmikuussa 2019 suunnatun koulutuksemme tiedot.


Lähteitä:

*) Jackson Nakazawa Donna, Childhood Disrupted, How Your Biography Becomes Your Biology, and How You Can Heal, AtriaBooks, 2015

**) Daniel J. Siegel, Mielitaju, Viisas Elämä,2012

***) Nadia Burke Davis Skotlannissa/ ACE-Aware Nation Congress

https://youtu.be/NtwmYaVTwis


BLOGIT

Lapsuuden epäsuotuisat kokemukset ja traumainformoitu järjestelmä

Euroopassa Skotlanti ja Wales ovat traumainformoidun järjestelmän luomiessa edelläkävijämaita. Myös Islannissa ollaan paneuduttu tehokkaasit lapsuuden eriarvoistumiseen ja heidän kaltoinkohteluun sekä laiminlyöntiin. Jospa me Suomessakin vähitellen löydämme tahtotilan pureutua sairauksia ja mielenterveysongelmia ennaltaehkäisevään traumainformoituun kohtaamiseen.

Kati Sarvela

Vallitseeko työpaikallasi turvallisuuden ilmapiiri?

Kun fyysiseen turvallisuuden muotoon suunnataan liiallinen huomio, terapeuttisesta tai koulutustilasta muodostuu pikemminkin vankila kuin oppimista edistävä ja parantava tila. Pahimmassa tapauksessa yliturvallisesta fyysisestä tilasta syntyykin lukemattomin säännöin ja määräyksin ihmistä kaltoin kohteleva ympäristö. On tärkeää muistaa, että fyysisesti turvallista tilaa ei koskaan synny, mikäli rinnalla ei samanaikaisesti ole sosiaalista, psykologista ja moraalista turvaa.

Kuinka tuen kaltoinkohdeltua lasta?

Aikuinen voi myötätuntoisella toiminnallaan luoda vähitellen olosuhteet lapsen ja nuoren ihmisen henkiselle kasvulle. Ilman aikuisten rakkaudellista tukea, emme kasva hyvää elämää rakentavina, itseohjautuvina, oman elämämme käsikirjoittajina.

Demokratia on vastalääkettä organisaation traumoille

Keskeistä traumainformoidulle järjestelmälle on, että sitä ohjataan terveillä rakenteilla ja demokraattisilla johtamistyyleillä. Aivan kuten traumasta toipuvien yksilöiden, myös organisaatioiden, turvallisuuden kokemusta on niillä vahvistettava. Sandra Bloom kiinnittää huomionsa siihen, että joskus valitettavasti jopa tieteen nimissä, on luotu esteitä, jotka vaikeuttavat organisaation muuttumasta terveeksi itseorganisoituvaksi systeemiksi, kokonaisvaltaisesti parantaviksi turvapaikoiksi.

Ilon ja toivon päihdetyötä

Eniten minua koskettivat Inhimillisyyden vallankumous -kirjan näkökulman kiteyttävät seitsemän teesiä. Nuo teesit perustuvat kirjan kirjoittajien kokemuksiin, eri tieteen alojen tutkimuksiin sekä keskusteluihin kansalaisten ja sote-alan ammattilaisten kanssa.

Väärinkäsityksiä traumainformoidusta hoitamisesta

Traumainformoitu hoito on monelle hankala sanapari ymmärtää, ja se saattaa luoda helposti väärinkäsityksiä. Minusta tätä käsitettä on kuitenkin hyvä oppia käyttämään, koska se on kansainvälisesti käytetty termi.

Kati Sarvela

VIDEO: INHIMILLISYYDEN VALLANKUMOUS - ILOA JA TOIVOA kirjan julkistamistilaisuus

Video Basam booksin järjestämästä tInhimillisyyden vallankumous -kirjan julkistamistilaisuudesta Tiedekulmassa lokakuussa 2018. Kirjan kirjoittajat keskustelevat mm. Inhimillisyyden vallakumous -kirjan seitsemästä teesistä.

VIDEO: Traumainformoidun hoidon näkökulmaa hammashoitopelkoon

Suunhoidon ammattilaiset hyöytyvät monin tavoin traumainformoiduista hoitokäytännöistä. Traumainformoidusta näkökulmasta katsottuna hammaslääkärit ovat pääkallopaikalla, koska he näkevät joka päivä työssään tunnehaavojen jälkiä terveydessä ja mielenterveydessä.

Kati

Yhteisöt ovat kuin biologisia organismeja

Niin kuin yksittäinen ihminen, myös ryhmä, vaikkapa työyhteisö voi olla stressaantuneessa tilassa, vireystilaikkunan ulkopuolella. Stressi voi olla ylikuormittuneisuutta tai historian aikana kasaantunutta traumaattista stressiä.

Kati Sarvela

VIDEO: Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Tammikuun 2018 tapahtuman fiiliksiä.

Kokemustieto ja myötätunto hoitamisen apuna

Kokemuksiin suhtaudutaan terveydenhuollossa kaksijakoisesti. Potilaiden kokemukset ovat välttämättömiä sairauksien diagnoosissa ja hoidossa. Ihminen itse kertoo, mikä paikka on kipeä, miten parantuminen etenee ja miten hän yleensäkin voi. Tämän lisäksi usein tehdään erilaisia laboratoriokokeita ja tutkimuksia.

Riisutaanko hypnoosi maagisesta kaavustansa? Neurotieteet arkipäiväistävät hypnoosin imagoa

Suurin ero hypnoosilla ja mindfulnessilla on, että niiden historialliset juuret ovat erilaiset. Ennustan, että tulevaisuudessa tietoisuustaidoissa hyödynnetään enemmän myös hypnoosista opittuja ilmiöitä. Nämä perinteet täydentävät toinen toisiaan siinä missä taiteellisetkin flowtilat (muuntuneet tajunnan tilat). Tiloja on kuitenkin osattava käyttää parantavasti, oikealla eettisellä, “integroivalla” eli tilojen vuorovaikutusta parantavalla, yhdistävällä asenteella.

Omahoito- tavallinen tiistai

Diabeteshoitaja, Heikki, auttaa ja tukee diabetesta sairastavaa Saria tiedostamaan ja iloitsemaan arjessa tapahtuneista pienistä edistymisen askelista. Sari kertoo, että naapuruston kimppakävelyrinki on kokoontunut jo 7 kertaa 3 viikon aikana. Hän on havainnut, että lisääntyneen liikkumisen myötä ruokavaliossa on tapahtunut spontaaneja muutoksia parempaan suuntaan. Makeaa ja rasvaista ei tee mieli syödä entiseen malliin. Hän hämmästelee, että keho tietää mikä on haitallista.

Hanna Kortejärvi

Mikä kohtaamisessa on tärkeää?

Karita Palomäki pohtii, millainen on parantava kohtaaminen. Ihmisen hoitaminen ei ole vain konemaista biologista ajattelua, vaan voimme aktivoida potilaan omia parantavia voimia, kun osaamme kohdata potilaitamme arvostavasti, kokonaisina ihmisinä. Onneksi näitäkin taitoja voi opettaa kokemuksellisin mentelmin.

Karita Palomäki

Sotesoppaan uusi resepti?

Terveydenhoitojärjestelmämme on tällä hetkellä kriisissä. Tämä ei ole pelkästään poliittisten päättäjien ongelma. Se on ruohonjuuritasolla toimivan kenttäväen stressitekijä ja tulevaisuuden haaste.

Kati Sarvela

‍Eläköön sotessa toivo, ilo ja kokemuksellinen oppiminen!

Pauliina Aarva ja Kati Sarvela keskustelevat, kuinka ovat löytäneet itselleen takaisin jo kadonneen toivon ja ilon työhönsä.

Kati Sarvela ja Pauliina Aarva